Maaliskuu on paksusuolen syövän tietoisuuskuukausi

Maaliskuu on maailmanlaajuinen paksusuolen syövän tietoisuuskuukausi, jonka tavoitteena on lisätä tietoisuutta paksusuolen syövän oireista ja korostaa varhaisen diagnoosin merkitystä.

Paksusuolen syöpä on maailman kolmanneksi yleisin syöpä

Paksusuolen syöpä on syöpä, joka esiintyy paksusuolessa tai peräsuolessa¹. Se on maailman kolmanneksi yleisin syöpä ja toiseksi yleisin syöpäkuolemien aiheuttaja. Vuosittain diagnosoidaan noin 1,9 miljoonaa paksusuolen syöpätapausta.²

Syöpäriski kasvaa iän myötä, ja esiintyvyys on suurinta yli 50-vuotiailla. Viime vuosina esiintyvyys on kuitenkin lisääntynyt myös nuorilla aikuisilla useissa maissa.^2,3

Varhaisen toteamisen ja seulonnan merkitys

Paksusuolen syövän tai sen esiasteiden varhainen havaitseminen parantaa merkittävästi selviytymismahdollisuuksia. Varhainen havaitseminen vähentää viivettä hoitoon pääsyssä, ja hoito on tehokkaampaa, kun tauti löydetään aikaisessa vaiheessa..¹

Säännöllinen seulonta on tehokas tapa havaita paksusuolen syöpä varhaisessa vaiheessa – tutkimusten mukaan seulonta vähentää sekä sairastuvuutta että kuolleisuutta. Euroopan neuvosto ja American College of Physicians suosittelevat ulosteen immunokemiallista testiä (FIT) 50–74-vuotiaille.^4,5

Ulosteen immunokemiallinen testi (FIT)

Paksusuolensyövän alkuvaiheessa potilaat ovat useimmiten oireettomia¹. Polyypien ja syöpäkasvainten verisuonet ovat kuitenkin helposti rikkoutuvia, jolloin verta pääsee tihkumaan paksu- tai peräsuoleen. Pieni määrä alasuolikanavan verenvuotoa voi esiintyä terveilläkin, mutta se voi myös viitata suolistosairauteen. Ulosteen mukana tihkuva piilevä veri on harvoin paljain silmin nähtävissä mutta se voidaan erottaa immunokemiallisilla testeilla, FIT-testillä, kuten QuikRead go iFOBT -testillä.

QuikRead go iFOBT (FIT) -vieritestauksessa

QuikRead go iFOBT on immunokemiallinen testi (FIT) ulosteen piilevän veren osoittamiseen (f-Hb) ja määrittämiseen ulostenäytteistä. Testi soveltuu käytettäväksi rutiininomaisissa tutkimuksissa sekä paksusuolen syövän seulontaohjelmissa.

Testi tarjoaa kvantitaviista tietoa liiallisesta alasuolikanavan verenvuodosta ja auttaa tunnistamaan potilaat, jotka tulisi ohjata jatkotutkimuksiin, kuten kolonoskopiaan. Testi on ei-invasiivinen ja sen voi tehdä milloin tahansa – erityisiä ruokavaliorajoituksia ei tarvita.

Kvantitatiiviset tulokset mahdollistavat kansallisten seulontaohjelmien suositusten huomioimisen eri maissa, ja tuloksia voidaan suhteuttaa potilaan ikään, sukupuoleen ja mahdollisiin riskitekijöihin.

Yhdessä QuikRead go tai QuikRead go Plus laitteen kanssa QuikRead go iFobt -testi vaatii minimaalisesti käyttöaikaa ja työaikaa. Objektiivinen, laiteluentainen tulos saadaan 2 minuutissa.

QuikRead go iFOBT -testin hyödyt:

• Korkealaatuinen testi, minimaalinen käyttöaika
• Kvantitatiiviset, laiteluentaiset tulokset 2 minuutissa → tulkinnan helpottaminen kansallisesti suositeltujen raja-arvojen mukaisesti
• Sisältää kätevän ja hygieenisen näyteputken → näyte voidaan säilyttää putkessa jopa 5 päivää, mikä mahdollistaa näytteenoton kotona

Ota yhteyttä saadaksesi lisätietoja

Aidianilla olemme sitoutuneet tukemaan terveydenhuollon ammattilaisia luotettavilla ja korkealaatuisilla diagnostiikan työkaluilla, jotka auttavat parantamaan potilaiden hoitotuloksia. Jos haluat lisätietoja QuikRead go iFOBT -testistä tai keskustella siitä, miten voimme tukea teidän tarpeitanne, ota meihin yhteyttä.

References:

1. World Health Organization. Colorectal cancer. https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/colorectal-cancer  Accessed 3.3.2026.
2. World Health Organization. Global Cancer Observatory database. https://gco.iarc.fr/  Accessed 3.2.2026.
3. United European Gastroenterology. Burden, economic impact and research gaps: Key findings from the Pan-European study on digestive diseases and cancers. https://www.nxtbook.com/ueg/UEG/burden-economic-impact-and-research-gaps/index.php#/p/16  Accessed 3.3.2026.
4. European commission. European guidelines for quality assurance in colorectal cancer screening and diagnosis – First Edition. Segnan N, Patrick J, von Karsa L (eds.), 2010, Luxembourg.
5. Rex D et al. Colorectal Cancer Screening: Recommendations for Physicians and Patients from the U.S. Multi-Society Task Force on Colorectal Cancer.Am J Gastroenterol 2017; 112:1016-1030.