Suolistosyöpä

Suolistosyöpä (CRC) on paksusuolen (colon) tai peräsuolen (rectum) syöpä¹. Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan suolistosyöpä on tällä hetkellä maailmanlaajuisesti kolmanneksi yleisin syöpä ja toiseksi yleisin syöpään liittyvä kuolinsyy. Vuosittain diagnosoidaan noin 1,9 miljoonaa suolistosyöpätapausta.² 

Suolistosyövän riski kasvaa iän myötä, ja ilmaantuvuus on korkein yli 50-vuotiailla. Ilmaantuvuus on kuitenkin kasvanut myös nuoremmilla aikuisilla useissa maissa.^2,3 Lancet-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa, jossa arvioitiin tietoja 50 maasta ja alueelta, todettiin, että varhain alkava suolistosyöpä (diagnosoitu 25–49-vuotiaana) on lisääntynyt eri talouksissa ja alueilla maailmanlaajuisesti, mikä tekee siitä maailmanlaajuisen ilmiön.⁴

Piilevä veri ulosteessa voi olla merkki suolistosyövästä

Varhaisvaiheessaan suolistosyöpä on usein oireeton¹. Suoliston polyyppien tai syöpien verisuonet ovat kuitenkin usein hauraita ja vuotavat helposti verta paksusuoleen tai peräsuoleen. Pieniä määriä alempien ruoansulatuskanavan verenvuotoa voi esiintyä terveillä yksilöillä, mutta se voi myös viitata taustalla olevaan ruoansulatuskanavan häiriöön. Tämä verenvuoto on harvoin näkyvissä ulosteessa, mutta hemoglobiini piilevästä verestä ulosteessa voidaan havaita ulosteen immunokemiallisella testillä (FIT), kuten QuikRead go iFOBT. 

Ulosteen immunokemiallisen testin (FIT) tasot korreloivat syövän vakavuuden kanssa

Ulosteen hemoglobiinipitoisuudet (f-Hb) ovat yleensä korkeammat miehillä kuin naisilla ja kasvavat iän myötä⁵. Ulosteen immunokemialliset testit (FIT) antavat kvantitatiivista tietoa liiallisesta verenvuodosta ja auttavat ohjaamaan potilaita ruoansulatuskanavan jatkotutkimuksiin, kuten kolonoskopiaan. FIT-tulosten tasot korreloivat myös syövän vakavuuden kanssa⁶. 

Negatiiviset tulokset auttavat tunnistamaan potilaita, jotka eivät todennäköisesti hyödy paksusuolen tutkimuksesta, tai heidät voidaan asettaa alempaan prioriteettiin. Siten negatiiviset FIT-tulokset voivat vähentää tarpeettomia kolonoskopioita.⁷ Vieritestaus (POC) FIT-testi mahdollistaa välittömät tulokset, joita voidaan käyttää nopeampaan päätöksentekoon ja potilaiden parempaan riskiluokitukseen. 

Suolistosyövän varhainen toteaminen parantaa eloonjäämismahdollisuuksia

Suolistosyövän tai sen esiasteiden varhainen toteaminen parantaa merkittävästi eloonjäämismahdollisuuksia, vaatii vähemmän invasiivista hoitoa ja vähentää hoitokustannuksia. Säännölliset seulonnat ovat tehokas tapa havaita suolistosyöpä varhain, sillä seulonnan on osoitettu vähentävän sekä ilmaantuvuutta että kuolleisuutta.^1,8 

Euroopan neuvosto ja American College of Physicians suosittelevat seulontaa ulosteen immunokemiallisilla testeillä (FIT) 50–74-vuotiaille.^8,9 

Säädettävä raja-arvo suolistosyövän seulonnassa

Kvantitatiivinen FIT-tulos mahdollistaa raja-arvojen säätämisen potilaan tarpeiden mukaan tai kansallisten seulontaohjelmien suositusten täyttämiseksi eri maissa. 

Optimaalinen raja-arvo voidaan säätää käytettävissä olevien endoskopiaresurssien, suolistosyövän esiintyvyyden väestössä ja odotetun osallistumisasteen perusteella seulontaohjelmassa¹⁰. FIT-raja-arvoja 20–30 µg/g suositellaan, kun terveydenhuoltojärjestelmä voi järjestää kolonoskopioita noin 5 %:lle seulotuista 50–74-vuotiaista potilaista, jotka saavat positiivisen FIT-tuloksen¹¹. 

Vieritestaus FIT-testillä QuikRead go iFOBT:n avulla

QuikRead go iFOBT on vieritesti (FIT) ulosteen hemoglobiinin (f-Hb) havaitsemiseen ja kvantifiointiin ulostenäytteistä. Testiä voidaan käyttää rutiininomaisissa lääkärintarkastuksissa ja suolistosyövän seulontaohjelmissa. 

Testi antaa kvantitatiivista tietoa liiallisesta verenvuodosta alemmasta ruoansulatuskanavasta ja auttaa tunnistamaan potilaita, jotka tulisi ohjata ruoansulatuskanavan jatkotutkimuksiin, kuten kolonoskopiaan. Testi on ei-invasiivinen ja voidaan suorittaa milloin tahansa – ruokavaliorajoituksia ei vaadita. 

Kvantitatiiviset tulokset mahdollistavat yhdenmukaistamisen kansallisten seulontaohjelmien suositusten kanssa eri maissa, ja tuloksia voidaan punnita potilaan iän, sukupuolen ja mahdollisten riskitekijöiden mukaan. 

QuikRead go iFOBT -testi, jota käytetään yhdessä QuikRead go Plus- tai QuikRead go -laitteen kanssa, vaatii vain muutaman manuaalisen vaiheen ja minimaalisen käsittelyajan. Objektiivinen, laitteella luettava tulos on saatavilla 2 minuutin kuluessa. 

QuikRead go iFOBT:n edut:

• Korkealaatuinen testi minimaalisella käsittelyajalla
• Laiteluentainen kvantitatiivinen tulos saatavilla 2 minuutissa > mahdollistaa paikallisen raja-arvon säätämisen
• Mukana kätevä ja hygieeninen näytteenottoputki > näytteen säilytys näytteenottoputkessa mahdollista jopa 5 päivää, mikä mahdollistaa näytteenoton kotona 

Viitteet

1. World Health Organization. Colorectal cancer. https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/colorectal-cancer Accessed 3.3.2026.
2. World Health Organization. Global Cancer Observatory database. https://gco.iarc.fr/  Accessed 3.3.2026.
3. United European Gastroenterology. Burden, economic impact and research gaps: Key findings from the Pan-European study on digestive diseases and cancers. https://www.nxtbook.com/ueg/UEG/burden-economic-impact-and-research-gaps/index.php#/p/16  Accessed 3.3.2026.
4. Sung, Hyuna et al. Colorectal cancer incidence trends in younger versus older adults: an analysis of population-based cancer registry data. The Lancet Oncology, Volume 26, Issue 1, 51 - 63, January 2025; published online December 11, 2024. DOI: https://doi.org/10.1016/S1470-2045(24)00600-4
5. McDonald PJ et al. Faecal hemoglobin concentration by gender and age; implications for population – based screening for colorectal cancer. Clin Chem Lab Med. 2012; 50:935-40.
6. Navarro M et al. Fecal hemoglobin concentration, a good predictor of risk of advanced colorectal neoplasia in symptomatic and asymptomatic Patients. Front Med (Lausanne) 2019; 6:31.
7. Mclean W et al. Diagnostic accuracy of point of care faecal immunochemical testing using a portable high-speed quantitative analyser for diagnosis in 2-week wait patients. Colorectal Disease 2021; 00:1–11.
8. von Karsa L, Patnick J, Segnan N. European guidelines for quality assurance in colorectal cancer screening and diagnosis. First Edition - Executive summary. Endoscopy. 2012 Sep;44 Suppl 3:SE1-8.
9. Rex D et al. Colorectal Cancer Screening: Recommendations for Physicians and Patients from the U.S. Multi-Society Task Force on Colorectal Cancer.Am J Gastroenterol 2017; 112:1016-1030.
10. Grazzini G et al. Immunochemical faecal occult blood test: number of samples and positivity cutoff. What is the best strategy for colorectal cancer screening? Br J Cancer 2009; 100:259-265.
11. Hamza S et al. Diagnostic yield of a one sample immunochemical test at different cut-off values in an organised screening programme for colorectal cancer. Eur J Cancer 2013; 49:2727-2733.